Toimiva ja kannattava arki omassa yritystoiminnassa on varmasti jokaisen yrittäjän tavoitetila. Siihen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös paljon vastuita ja riskitekijöitä. Vastuut ja riskitekijät on kartoitettu yritystoimintaa suunniteltaessa ja vakuutuksia on otettu turvaamaan toimintaa. Aina kaikki riskitekijät eivät kuitenkaan ole näkyvillä ulospäin ja iso osa vahingoista tapahtuukin näistä tunnistamatta olleista riskeistä, pinnan alla kytevistä pienistä paloista.
Sanotaan että tieto lisää tuskaa.
Mutta millaisia sitten ovat nämä näkymättömät riskit? Suurin ja vakavin riski on sellainen riski, jota ei ole tunnistettu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
1. sellainen tilanne, jossa vakuutuksenottaja ei riittävällä tavalla tunne liiketoimintaan liittyviä vastuitaan tai ymmärrä ottamansa vakuutuksen sisältöä, kattavuutta, vakuutusehtoja, rajoituksia tai vakuutuksen toimintalogiikkaa esimerkiksi korvaustilanteessa
2. sellainen riski jota ei olla aiemmin huomattu, tunnistettu, ymmärretty tai käsitelty riittävässä laajuudessa
3. luottamus tai toivomus, että kun kerran on vakuutettu niin kyllä vakuutus sitten myös korvaa kaikissa tilanteissa
4. rajoitusehto vakuutuksessa, josta ei olla kuitenkaan tietoisia – oletetaan että vakuutus korvaa
5. yrityksen erikoismaksuinen lakisääteinen työtapaturmavakuutus (TyTal), ja tarkemmin ottaen tämän yritykselle räätälöidyn (erikoismaksujärjestelmä) vakuutuksen vastuut ja siihen liittyvät taloudelliset seuraamukset sekä riskitasot eri vahinkotilanteissa
6. vakuutuskirjalla olevat väärät yrityksen omat liiketoiminnan tiedot, tai ajan saatossa muuttuneet tiedot eri vakuutusmäärissä, vakuutusarvoissa – jonka seurauksena vakuutuksesta ei saadakaan odotettua korvausta
7. vakuutuksissa tai riskienhallinnassa huomioimaton liiketoiminto, toimiala, rekisteröimätön työkone tai ajoneuvo, omaisuuserä, sopimusvastuu, alihankkija, ympäröivä omaisuus, toimintaan liittyvä muu ulkoinen tai sisäinen riskitekijä
8. riskit joita ei ole kriittisesti arvioitu ja mietitty valmiiksi, miten riskin toteutuminen voitaisiin välttää, tai mitkä riskin toteutuessa olisi seuraukset ja kuinka niihin voitaisiin varautua (olettaminen tai toivominen että vakuutus sitten kattaa, ei riitä)
9. liian kauan sitten, puutteellisesti tai liian kevyesti tehty, tai jopa kokonaan tekemättä oleva laajempi riskianalyysi, jonka myötä riskit suhteessa liiketoimintaan ja niitä varten otettuihin vakuutuksiin eivät ole ajantasalla
Näkymätön riski voi olla myös jo vakuutettu riski, jonka vakavuudesta tai seurauksista ei olla kuitenkaan riittävällä tavalla tietoisia. Tässä asiakkaamme kokemus tällaisesta riskistä:
”Wakion otettua riskienhallinnan ja vakuuttamisen asiat hoitovaltakirjalleen, selvisi että meillä oli yrityksen lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa erikoismaksuinen vakuutusjärjestelmä, josta emme kuitenkaan todellisuudessa ymmärtäneet mitään. Vakuutuksenottajana meille oli kerrottu yhteyshenkilömme toimesta vakuutusyhtiöstä vain että kyseinen vakuutusjärjestelmä on tilanteeseemme sopiva ratkaisu, erityisesti siksi koska meillä ei juuri ollut sattunut tapaturmia.
Riskianalyysissä sitten selvisikin yllätykseksemme että meillä olikin järjettömän riskipitoinen vakuutus, jossa. vakavan vahingon sattuessa kerrannaisvaikutus olisi noin puoli miljoonaa euroa per vakava tapaturmatapaus – tätä taloutemme ei kestäisi missään olosuhteissa. “
– Tuotantotoimintaa harjoittava yritys, LV 20 Meur
Yleisin kaikista näkymättömistä riskeistä piilee useimmiten tunnistamattomissa liiketoiminnan vastuisiin liittyvissä riskeissä. Näissä tapauksissa vakuutuksissa on useimmiten puutteita vakuutuksen todellisessa kattavuudessa, toisinaan taas sitten vakuutukset on alimitoitettu tai muuten yritystoiminnan tarpeeseen riittämättömät.
”Meille sattui kohdalle odottamaton iso vahinko rakennusurakoinnissa, jonka seurauksena lopulta saimme regressin ja jouduimme oikeusprosessiin käräjille. Regressivaatimus oikeuden päätöksellä toteutuessaan olisi käytännössä lopettanut liiketoimintamme.
Tapausta käsiteltiin alkujaankin usean eri vakuutusyhtiön toimesta, osin rakennusalalle tyypillisen alihankintaketjutuksen takia, lopputuloksena sopassa oli useamman vakuutusyhtiön lusikka.
Wakion toimesta saimme oikeuskäsittelyn aikana selville aiemmin tiedostamattomia taustatekijöitä ja vahingonkorvaukseen ja vakuutusjuridiikkaan liittyvät todelliset vastuut ja marssijärjestys. Tämän myötä asian käsittely itse oikeusprosessin osalta ja myös eri vakuutusyhtiöissä muutti muotoaan. Regressivaatimus peruutettiin, asia saatiin soviteltua ja lopulta prosessin jälkeen meidän osalta korvattavaksemme jäi ainoastaan meille kuuluva omavastuu 2.000 euroa.”
– Rakennusalan urakoitsija, LV 10 Meur
